Fight for your dreams

Fight for your dreams

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

~ Sullon hyvä suunta sullon oma pää, älä tähän tuleen makaamaan jää

Yritänkö nyt haukata liian isoo palaa? Koska eihän toista pidä yrittää muuttaa, toisesta pitäs välittää sellasena ku se on.. Tykkään haasteista ilmiselvästi, mutta jos tää jatkuu ilman muutoksia, haluunko tätä? Jaa-a. Siinäpä vasta kysymys..

Taas tulee tää legendaarinen. En oo kirjottanu aikoihin.. Ei vaan oo tuntunu siltä. Noh, josko sitä nyt taas jotain sais aikaseks.



Nyt onki sitte jotain konkreettista mitä oottaa. Ei pidä ajatella sitä kuitenkaa liikaa, koska 1) odottavan aika on pitkä, 2) alan hermoilla, pelätä, häsätä ja stressata liikaa.. toisinsanottuna ei pitäs siis ajatella asiaa ollenkaa. Päivä kerrallaan ja pitää elää hetkessä.

Tää kesäloma on kyllä ollu ihan paikallaan nyt. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen tää loma on alkanu tuntuu jotenki järelliseltä 'lomalta' jo ennen heinäkuuta.. Siis koko loma on oikeestaan menny silleen kivasti että on ollu vapaata mutta on myös tullu tehtyy töitä.. Nythän siitä oikeesta lomasta pitää vielä ottaa kaikki irti ku heinäkuussa se jää kuitenki vähä vähemmälle.

Ihmisten pitäs nykysin osata ottaa rennommin, ja tehä enemmän asioita mistä ne tykkää. Pieniä, yksinkertasia asioita. Välillä saa sellasen kuvan nykyihmisestä että tarvii hirveesti rahaa että voi olla onnellinen tai pitää hauskaa. Okei, isommat huvit on kalliimpia, mutta myös ilmasista tekemisistä voi nauttii ja ottaa ilon irti, jos niitä vaan osaa arvostaa. Esimerkiks laulaminen, soittaminen, musiikin kuuntelu, piirtäminen, kirjottaminen, tanssiminen, liikkuminen tai ihan vaikka vaan laiskottelu.. Olis hienoo jos ihmiset pystys tajuumaan tuollastenki pienten yksinkertasten asioiden vaikutuksen ja oppis arvostamaan sitä. Tää ajatus sai alkunsa ku kuuntelin musiikkii ja alko laulattaa ihan hirveesti.. yksin kotona, musiikki liian kovalla ja biisin mukana laulaminen = parasta. Tajusin sillon että hymyilin kokoajan. Oli ihanaa vaan antaa musiikin olla siinä läsnä ja mennä mukana! Elämä olis helpompaa ja enemmän elämisen arvosta jos osaa nauttii pienistä ja yksinkertasistaki iloista.


Haloo Helsinki - Maailma on tehty meitä varten
Nickelback - If today was your last day
Kuningasidea - Oma pää

torstai 13. kesäkuuta 2013

~ sometimes I'm wondering why you look me and you blink your eye

Että miten oonkaa kaivannu kunnon kitaramusiikkia.. Jonkun, joka osaa oikeesti soittaa, kuuntelemista. Parasta ikinä :3 

Yleensähän se menee niin että ihmiset ottaa omista virheistään opikseen.. Mutta eiks se oo ihan yrittämisen arvonen asia ottaa opikseen toisten virheistä?
Oon oppinu miehistä yleisesti jonkun verran asioita, tälleen 'ulkopuolisena'. Seurannu veljeni parisuhdetta ja sen kiemuroita.. Oon tajunnu että miehet on oikeesti tyhmiä. Ei, anteeks tuo oli huono yleistys. Oikeemmin sanottuna miehille pitää sanoo asiat suoraan. Ei voi olettaa että ne älyäis vaikka olis miten ilmiselvä vinkki. Esimerkkitilanne. Ollaan lähössä kaupungilta, jätkä sanoo että parkkiaika on lopussa. Nainen kysyy "ai joko myö ollaan lähössä..?", toinen nainen ilmiselvästi ymmärtää että tämä haluais vielä jäähä shoppailemaan. Mies ei nää mitään epäselvyyttä vaan sanoo "joo?" aavistuksen kysyvästi. Lopputulos on että kaupungilta lähdetään. Kotimatkalla nainen ei puhu jätkälle mitään. Ruokakauppaan pysähyttäessä nainen äksyilee. Tässä vaiheessa mies on sitä mieltä että kyllähän nainen kaupungilla olis voinu sanoa että käydäänpä vielä tuolla ja tuolla... Mitä opittiin? Nainen: Sano suoraan mitä haluat, ei se mies muuten tajua. Ei, vaikka olis miten selvä vinkki.
Surkuhupasaa, voisin puuttua asiaan mutta tällä kertaa jos vaan antasin olla. Ei se oo miun tehtävä selvittää tuollasia. 

Ihana piilolepyttely-yritys.., kyllä minnuun tehoais Sonata Arctica.., vissiin se olis sit miun heikko kohta.

Jos ottasin päivätirsat? Vähä reilun viiden tunnin yöunet ei ihan oo miun juttu, en oo saanu ees kahvii tänään ni alkaa vähän päätä särkeä ;(

maanantai 10. kesäkuuta 2013

~ I'm never changing who I am

Eipä taas oo ollu innostusta kirjotella. Ei innostusta eikä oikeestaan aikaakaan. Oli koeviikko, oli koulun lopettajaisia, ylppäreitä, riparia... kaikenmaailman kissanristiäisiä. Lopputulos kaikista näistä on kuitenki se että nyt 1. miulla on vanhojentanssipuku (!!!!!) 2. lukion eka vuos ohi 3. NYT ON LOMA \,,/ fuckjeah!

Keväällä, sanotaan että suunnilleen kuukaus sitte stressasin siitä että kesä ei tuu ikinä ja kuukaus on ihan helvetin pitkä aika ja uliuliuli jotain. Nyt tajusin että ei jumaleissön. Nyt on loma. Nyt on kesä. Kuukaus meni ihan hillittömän nopeesti. Pelkäsin että asiat muuttuu jotenki kuukaudessa. Paskanmarjat, samalla tavalla kaikki on ku sillonki.

Ei tässä oikeesti oo tapahtunu mitään. Mjoo. Jospa tylsyyksissäni jossain vaiheessa lomaa taas alkasin kirjotella enemmälti. Katellaan nyt.