.. pistää ihan vihaks välillä ..

Pitihän se tietysti arvata että kyllä ne päättäjät osaa nuo kyläkoulut ajaa alas. Mitä täällä oikein tapahtuu? Haluaisko joku kertoa mistä ne säästöt siinä oikein tulee, ja mihin ne oikein vaikuttaa?

Miun kanta asiaan ei oo muuttunu tässä viimesen kahen vuoden sisällä. Kirjotin sillon keväällä mielipidekirjotuksen osana äikän tehtävää, mutta jotenki tästä sillon tuli miulle konkreettisempi asia, selkeempi mielipide. Kyläkoulujen alas ajaminen on huono juttu.

Ehkä en oo perehtyny kaikkiin faktoihin asiasta, mutta ainakin vaikuttaa siltä, etten oo ainut jonka mielestä kunta on ihan kujilla tehdessään tämmösiä päätöksiä. Siellä päättäjissä on varmaankin näitä kunnan 'keskustassa' asuvia, perheettömiä (tai lapset jo lähteneet maailmalle) ihmisiä. Eikö ne tuu yhtään ajatelleeks, että lapset joutuu kärsimään pitkistä koulumatkoista? Raastaa muutenkin ku on pitkä matka kaikkialle, varsinkin kouluun.

Myös opetuksen kannalta pienet koulut olis paljon parempia. Kokemus puhuu. Okei, ehkä ne piirit on pienemmät, ja joskus se harmittaaki että tulee pienestä koulusta, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että asiat oli siellä paremmin. Yksilöiden opettamiseen panostettiin enemmän pienten opetusryhmien ansiosta. Kiusaamista oli vähemmän. Ja silti me opittiin vähintään samat asiat alakoulussa kun kuka tahansa muukin. Kyllä se riittää kun yläasteella siirtyy isompaan kouluun ja siellä oppii elämään osana isompia ryhmiä. Ei olis niin 'laitoksen tuntu' alusta asti. Ainaki miulla on sellanen olo, että vaikka oltiinki sillon alakoululaisina pieniä.. Meitä kohdeltiin silti ihmisinä, yksilöinä. Jokaisen tarpeet ja kyvyt otettiin huomioon. Ja miun mielestä meistä on kasvanu ihan kunnon ihmisiä.

Oikeesti miun mielestä on ihan syvältä tää mitä Ristille ja Vaiviolle kävi.. Ennemmin tai myöhemmin, jos samaa rataa jatketaan, sama on eessä Salokylällä, Käsämällä ja Mattisenlahellakin. Päättäjät hei haloo, jättäkää kyläkoulut rauhaan. Ette te niille rakennuksille kuitenkaan mitään käyttöä keksi, eikä niitä kukaan osta. Jäävät vaan tyhjän pantiks. Ainiin ja tapatte kaikki pienemmät kyläkeskukset. No ihan kun se teidän persettä mitenkään kutittas. Hohhoi.

Tässäpä vähän uutisointiaki asiasta.

FML. Jättäkää kyläkoulut rauhaan.

~ ei mulloo aikaa olla itsestäni huolissaan

Pistepiste - Viljaa

--

Vedä mut suojaan, Kisko mut liikkuvast autosta 
ja pysäytä liike pidä kii riippumat mistään
Kun oon hauras kuin viljaa, Viljaa 
Ja toivon et löydät mut pellolta 
Vaik meit on miljoona 

Mä muutun 
Oon tässä vaan tän hetken muutun 
Etsin sisältöä muualta 
Löydän uutta joka suunnalta 
Jonka unohdan 
En anna minkään liian pitkään muhun vaikuttaa
Saako ihmissuhteis saikuttaa 
ja näyttää sairastodistusta

töihin palatessa 

--

Oon vasta viimeaikoina alkanu tajuta miten hieno paikka miun huone on. Kevätiltapäivisin aurinko paistaa ikkunasta sisään ja valasee koko huoneen. Vaikka miun huone onki pieni, se on alkanu miun mielestä tuntuu ihan kodikkaalta pikku luukulta. En oo hirveesti aikasemmin ajatellu asiaa. Enkä mie siellä viimeaikoina oo tehny mitään hirveitä muutoksia, silti se on nytte alkanu tuntuu semmoselta.. Ihanku pieneltä pesäkololta :) En tiiä, kai mie voisin sanoo, että huoneeni kuvastaa minnuu ja miulle tärkeitä asioita. Löytyy piano ja kitara, eli musiikki on miulle tärkeetä. Löytyy kaikenmaailman valokuvia ja kortteja, merkkinä siitä että kaveritki on miulle tosi tärkee osa elämää. Kirjat, tykkään lukemisesta. Julisteet... No, en tiiä mistä ne kertoo, mutta ne on muuten vaan kivoja. Ja ainaki tuosta SupaSoul 2012 -julisteesta tulee muistoja.. ;)

Laatu on taas pädillä raiskattu, pyydän anteeks.

AINII JA KOHTA ON KESÄ <3 :3 hihi ! :)

viimenen kuva on wallpaper-appista :)

~ mä tahdon tavalliset hautajaiset

'Cause I'm hot then I'm coldI'm yes then I'm noI'm in then I'm outI'm up then I'm down
Jep, oon tienny aina että jos tuon biisin kääntää tuolla tavalla toisinpäin ni se kertoo miusta, ainaki osittain. Hmph.
Mistä unien näkeminen kertoo? Paljastaako se oikeet ajatukset, tavallaan 'tuo ne pitaan', vai onko se ihan vaan jotain huuhaata? Miks unet vaikuttaa niin paljon ihmisen mieleen (okei en tiiä vaikuttaako muilla mutta ainaki omalla kohallani liikaakin..)? Alkaa ahistaa kun uni muuttaa ajattelutapaas merkittävästi, mutta 1. et muista unta, mitä siinä tapahtu etc, joten et voi kertoa siitä kenellekkään, 2. et välttämättä halua kertoa vaikka muistasitkin, koska siitä seurais että tämä mahollisesti ei-toivottu ajatus muuttus konkreettiseks etkä sen jälkeen saa sitä enää pois päästäs. Päädynki siis siihen että ahistun vaan itekseni, ja toivon että se menee ohi, koska sen verran oon oppinu, että tässä tulis muuten käymään huonosti jos annan itelleni luvan ajatella sitä unen aiheuttamaa ajatusta. Koska en haluu pilata mitään, mikä on nyt hyvin. Tarviisin siis ilmeisesti jotain muuta tekemistä nyt, tai edes JOTAIN tekemistä hohhoi ideoita? Vois kattoo vielä pari-kolme jaksoo Nikitaa :) enhän sitä kattonukkaan kun jo neljä jaksoa, mutta pikkuvika.. Vampyyripäiväkirjojen uusin jakso kun ei oo vielä tullu ;(
***
Tuo ylempi osa olis siis taas eilistä.. Eilistä kun katsoinki siis varmaan 12 jaksoa Nikitaa yhteensä.. Hups sinne meni eka tuottari. Ei haittaa :) Tänään oliki sitte sosiaalisempi päivä, tuli käytyy aamulla kirkossa ja kahvilla ja toisen kerran kahvilla ja tuli nähtyy yhtä junnuuki :) Nice doing business with you :)! 
Miks päivitän tuolleen että mitä tein? Ihanku se ketään kiinnostas, ja suurin osa ketkä tätä lukee, oli mukana :--D Well whatever. 
Olis kiehtovaa päivän ajan osata lukee ajatuksia. Elämä helpottus kummasti. Okei toisaalta se vois olla niinki että saisin tietää asioita mitä en haluis tietää, mutta kuitenki. 

... mitä sä pelkäät?

Samahan se tässä nyt on alkaa haaveilla sellasesta nuoruuden kapinavaiheesta, minkä monet käy läpi yläasteen aikana - minä ilmeisesti en käyny. Jos käydään nyt läpi että mitä tää niinkutsuttu kapinavaihe oikein tarkottaa.. Siis aikaa jollon on sellanen olo että tekee ihan mitä ite huvittaa välittämättä seurauksista. Mennä mihin huvittaa millon huvittaa. Tulla kotiin ku huvittaa. Soittaa vaan porukoille että menin tänne ja tuun joskus, vaikka siitä saiski armottomat raivarit porukoilta. Se on sitä aikaa kun hoidetaan sosiaalisia suhteita. Miun olis niin helppoo ollu käydä se just sillon yläasteen aikana, koska koulun eteen en tehny muutenkaa sillon mitään, ni se ei olis haitannu. Nyt lukiossa sitä ei tehäkään ihan samalla tavalla. Koulu on se joka rajottaa; pitää tehä läksyt että pysyy kärryillä että saa hyvät numerot että ei oo ihan kujalla. Ehkä tää menee ohi. Taas kerran.

Onko väärin, että haluisin hengailla junnujen kanssa? Se on jotenki paljo vapaampaa, en tiiä. Ei tarviis huolehtii näistä lukiolaisten murheista; stressi koeviikosta (mikä stressi, paskat mie siitä stressaan), stressi wanhojentanssiparista, kaikki muut koulutehtävät, kaikki muu epämääränen säätäminen... Tai sit se on vaan se leirikeskuksen ympäristö ku kaikki huolet ja murheet unohtuu, elämä tuntuu nii helpolta. Jotenki ne ysikasien jutut tuntu siellä vielä senverra 'lapsellisilta' että se oli jopa rentouttavaa.. Hohhoijaa :/ Miulla on ikävä miun kultapoikia, J-poikia.. :/ <3
Takerrun epätoivosesti siihen " Pitää joskus nähä! Oot paras! " :3

Huoh.. Eiköhän tää taas tästä. Pitää vaan sopeutuu taas tähän arkeen.

hiitolomaripari 2013 - paras!

Hiihtoloma tuli... Ja meni. Oli yks parhaista viikoista I-KI-NÄ! Just tämä on se syy miks halusin isoseks. Näillä riparilaisilla oli ihana ryhmä ja aivan loistava yhteishenki. Oli tosi kiva tutustuu paremmin muutamaan vanhaan tuttuun, ja muutamaan uuteenki... Kiitokset J-boys ! :)

Asiasta kukkaruukkuun. Nyt oon itekki kokenu miten hirvee tunne on herätä aamulla unesta, ja ruveta itkemään, kun tajuaa että se oliki vaan unta, eikä totta.. Huoh. :/ En tykkää yhtään. Varsinki sitte ku olis tilanne olla jännän äärellä, ni sitten toinen yhtäkkiä lopettaa vastaamasta. Itseluottamus kokee pienimuotosen romahuksen. Jos nyt maltan olla ajattelematta / suunnittelematta enempää ja olisin vielä huomennaki tällä spontaanilla 'ihansama'-tuulella ni huomisesta voi tulla hyvin jännä päivä. tai sitten hyvin paska päivä. Tai vaikka molempia samalla, who knows. Mutta nyt koitan irtaantua tästä maailmasta jonkun hyvän elokuvan pariin... Pitäis kirjotella vähän useemmin, mutta tää loma meni nyt leirillä, niin oli vähän muuta mielessä. :)

Erityiskiitokset viikosta: Muut isoset: Ville, Miro, Jaakko, Jutta ja Anna, sitte Juuso, Joni, Joni, Roope, Olli, Venla, Joonas, Sami ja monet muut, tietysti Taru, Tiina ja Ulla ! <3 thanks !