Jumalauta ku meinaa pää levitä. Ei mulla hirveesti muuta. Väsyttää vaan ja tuntuu että ei ajatukset pysy järkevillä poluilla. Ihan hillitön ikävä.. mutta ikävä mitä? Kaikki mitä (ketä) miulla vois olla silleen järkevästi kunnolla ikävä on jokapäivä chatin päässä vähintään, osaa kans näkee sillon ku siltä tuntuu että haluis nähä.. Onko tää nyt ihan tervettä.. Haluun ihan liikaa asioita. Ainahan sitä sais haluta mutta kaikkee ei voi saada..
Tuli mieleen se sellanen kuva/aforismi/jokupaska jonka idea menee jotenki silleen että jos rakastat kahta ihmistä, ota se jälkimmäinen. Jos ensimmäinen olis 'Se oikea' et rakastuisi toiseen. Tuo on kyllä ihan täyttä paskaa. Ainaki tässä mielentilassa ajateltuna. Ja mitäs vittua sitte teen jos en tiiä kumpi oli ensin, muna vai kana?.. Ja ylipäätään koko aforismi kusee koska rakkaus on liian vahva sana. Vielä. Pelkään sitä edelleen.
Seuraavaks tuliki tuosta pelosta mieleen että ei jumalauta oon pelkuri oikeesti. Oon saanu kuulla siitä päin naamaa ja tiiän sen mutta en vaan voi itelleni mitään. Ja ku ei asiat aina oo niin helppoja vaikka niitten miten haluais olevan. Ehkä mie en oo ainut jota pelottaa, tai ihmettelisin jos olisin, mutta mie tässä kuitenki oon ottanu enemmän niitä kanan askelia... Ei pitäs ajatella näin mutta seuraavaa askelta mie en ota ensin. En vaan uskalla. Ja miulla ei oo mitään 'tekosyytä' ottaa sitä.... Ihan hirveetä paskaa tää teksti, niihä se aina väsyneenä on, mutta ei voi mitään.
Rupesin äsken miettimään kysymystä MIKSI. Kumpi niistä on se todellisempi, todempi: se jos ei tiedä miksi, vaan se vaan on, vai se jos keksis loputtomalta tuntuvan listan että miksi... Oon kompromissin äärellä. Niistä kahesta vaihtoehosta se jossa lista 'miksi' on pidempi, myös lista 'miks ei' on pidempi.. Paskaaaaaaa.
Paskapuhetta mutta uskon, t:aku ankka.....
..... I just like burning things. Toivottavasti miun aika ei lopu kesken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti