Fight for your dreams

Fight for your dreams

perjantai 25. lokakuuta 2013

~ Lately I've been loosing sleep, dreaming about the things we could be

Onko kukaan muu ku minä miettiny sellasta asiaa että olis välillä kiva nähä elämänsä 'ulkopuolelta'? Ei siis ajatuksena se, että "miltä näytän muitten silmissä?", koska sehän ei sinänsä kiinnosta miten muut näkee miut.. Vaan että miten ite näkisin itteni. Äh, tajuutte varmaan mitä haen takaa? :D Rupesin keskiviikkoaamuna miettimään että ompa häiritsevää ku ei voi nähä itteensä ja omaa elämäänsä 'ulkopuolelta' vaan pitää kattoo kokoajan samasta kuvakulmasta oman pään sisästä.. Olis ihan mielenkiintosta nähä ulkopuoleltaki. Lähimmäks sitä pääsis varmaan laittamalla jonkun videoimaan ja sit kattoo niitä videoita jälkikäteen, mutta miun kohalla ei vissiin tuu kuuloonkaan koska jostain syystä en tykkää kattoo itestäni videoita ollenkaan, siis oikeesti en yhtään tykkää, yäk :( En oo linssilude ;P Mistähän seki lie johtuu? Ehkä siitä etten koe olevani kuvauksellinen ja toisekseen vihaan kuulla ääntäni videolta tai äänityksistä tai mistä tahansa muustakaan tallenteesta yäk.. No, saa nähä pääsenkö joskus videoilla tms. esiintymiskammosta eroon..

Miulla on ollu tosi kiva viikko. Kaikenlaista uutta tullu koettuu, esimerkiks elämäni ensimmäinen musikaali, West Side Story Lahden kaupuginteatterissa, ja se oli aivan mahtava, tykkäsin tosi paljon! Kannatti lähtee, varsinki ku koulu/musiikin opetus makso kaiken :) Ja muutakin kun musikaali, mutta jääköön loppu mainostamatta ;> Lopputulos siis edelleen se että oli tosi kiva viikko ;3 

Ei tätä oikeen voi mitenkää ilmasta paremmin.. Mutta laitetaan nyt sit muutamat biisit kuvastamaan fiiliksiä tai mitkä muutenvaan on ollu soitossa viimeaikoina:






Ja vielä jos parilla kuvalla havainnollistetaan kans, kuvat on sit we<3itistä :)


tiistai 8. lokakuuta 2013

~ I can be tough, I can be strong, but with you, it's not like that at all

Toisen vuoden ensimmäinen koeviikko ohi. Keskiviikon palautuspäivää odotellessa..

Rupesin äsken miettimään, että varmasti joillain ihmisillä on tapana hukuttaa huolet juomalla. Omalla kohallani lenkkeily ajaa saman asian. Vaikka hapottaa tai muutenvaan sattuu, silti se vetää puoleensa. Vauhti, voima ja vapaus. Eihän juomallakaan voi mitään lopullisesti unohtaa, se on vaan väliaikasta.., sama sinällään juostessa. Jos pystyy ajattelemaan huonolla tavalla liikaa lenkillä, vauhti on liian hidas. Toisaalta lenkkeillessä voi ajatella asioita paljon myös hyvällä tavalla. Varsinki tuommosia metsäteitä pitkin kulkiessa raitis ilma selvittää ajatuksia kummasti, vaikkei välttämättä uskois. Ei miusta kyllä kaupungissajuoksijaa tulis, jalat ei kestäs.


Asiasta muumilaaksoon. Filosofia on mielenkiintonen aihe ja filosofisia juttuja on kiva pohtii. Entä jos aattelen jotenki eritavalla kun muut? Joskus ainaki tuntuu että miun maailmankuva on ihan vääristyny, kun pelkään/jännitän asoita vaikka tiiän ettei tarviis, ettei oo mitään syytä. 
Tai sit vois kuvitella että tää kaikki onki vaan miun mielikuvitusta, että mitään tätä maailmaa ei oo oikeesti olemassa. Ku sitä miettii tarpeeks ja saa päänsäryn, voi todeta että ei sillä oo merkitystä. Koska vaikka tää olis miun mielikuvitusta, oon silti onnellinen ja tää miun kuvitelma 'elää omaa elämäänsä' enkä tiiä sitä ennalta..., ni oon sit mieluummin tietämättömän onnellinen tässä mieleni Matrixissa :) Ei merkitystä.


❤️

Tylsyydenmultihuipentuma antakaa anteeks... http://ask.fm/suarati   joo siis saa kysyy :>