GLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAGLJAG
ANTEEKS vittu että olen olemassa taas vaihteeks jöö... Ilmiselvästi haluisin enemmän olla erakkorapu joka on vetäytyny kuoreensa 24/7... mut. EN OSAA. EN VAAN OSAA sanoo ei, jos joku suunnittelee jotain. C'moon people ette voi vaatii miulta tuota sen jälkeen, ku oon elämäni ensimmäiset 13 vuotta aina kesäsin tylsistyny, ollu kotona, hengaillu jossain mökillä ymymym., ja kesän suurin meno/tekeminen oli ku pääs kaheks yötä leirille. Nykysin tuntuu ettei päivät riitä mihinkää ja yöllä pitäs silti nukkuu.
Turhauttaa ku ei kukaan voi oikeesti ymmärtää miks en enää pyyä ketää meille, omasta tahostani. Oon vaa nii kaavoihin kangistunu, ja tottunu siihen, että se on aina joku muu joka ehottaa, ja miun tarvii vaan myötäillä. Seki on kans ihan vitun turhauttavaa, ku sit siun omasta puolestas on suunniteltu jo sitä ja tätä ja tuota sille ja tälle viikolle. Siis onko tää todellista. KESÄLLÄKIN. Tekemises on suunniteltu melkee jokapäivälle seuraavat VÄHINTÄÄN kaks viikkoo eteenpäin. (Ps. lasken sit työtki tähän, ne on miun oma 'moka', oma vika, tiiän sen, mut unohan sen aina välillä... Joten suokaamme se nyt tähän vuodatukseen vielä.) Anteeks mitä. Ja ei siinä mitää, jos oliski tietone että okei kahenviikonpäästä on sitäjatätä ja kaikenmaailman kissanristiäisiä, mutta. Kun sitä on joka päivälle. Siis joka vitun ikiselle päivälle!!!! Olisko se liikaa pyydetty, et saisin ees joskus hengähdystauon, ja voisin ITSE pyytää jotakuta meille, tai ITSE kysyä joltakin että voisinko tulla käymään, koska se tuppaa aina menemää siihen että toiset suunnittelee miulle jokaviikonlopun, VÄHINTÄÄN joka toisen viikonlopun, ja sit siihe on paha mennä kieltäytymää sillee "nokun haluisin nyt olla tuon toisen kaverin kanssa(koska en olekaan nähnyt sitä koko kesänä, toisinku sinut näin viimeks eilen)", koska heti se kaveri loukkaantuu ja on sillee aha ai ei seura kiinnosta.. Sit jos haluisin tehä sillee ns. "yksinkertasesti", säästää aikaa ja kuttuu isomman porukan kerralla, ni se homma kusee heti, koska jotkut ihmiset ei kiinnosta toisia ihmisiä, ja sit ne tarvii aina ns. "itelleen" aikaa miulta, ni menetän edellee enemmä ja enemmä siitä ajasta minkä haluisin joskus pyhittää itelleni. Miulla on OIKEESTI nykysin tosi harvoin tylsää. Muistan ku pentuna aina mentii äitin luo sillee "miulla on tylsää, mitä mie voisin tehä?", äiti aina ehotti että "kitke kasvimaa, imuroi, laita ruokaa, pese pyykkii, lue kirjaa, pelaa jotain pelii..." lista oli loputon mut silti ei huvittanu tehä mitään ja sillon oli TYLSÄÄ. Nyt jos olis semmonen vaikka sanotaanko 3 päivää ettei tarviis tehä yhtään mitään, vois vaa maata sohvalla ja lukee jotain hyvää kirjaa, ni EN VIELÄ VALITTAS että olis tylsää. EN valittas. /::: ÄH KAIPAAN RUTIINEJA onko se niiiiin väärin?
Nyt tuli sit pitkä stoori, aihe josta voisin jaaritella nii kauan ettei kukaa jaksa enää kuunnella^
Ja nyt kehoitus kaikille ketkä tätä lukee, jotka miut oikeesti tuntee: Ottakaa tää sopivasti tosissanne, mutta älkää liikaa. Jos mielestänne ette osaa määritellä mikä on sopivasti, OLKAA, KUIN TÄTÄ KIRJOTUKSENPÄTKÄÄ EI OLISKAAN. Kiitos. (: Ehkä tää "angstivitutus" (suomennos=stressi) menee ohi kunha nukun kunnon yöunet, elän päivän kerrallaan, ja organisoin asiat hyvin, ja muistan ottaa välillä aikaa itelleniki. Pyydän anteeks niiltä, jotka tän takii mahollisesti jää ilman miun ihanaa seuraa<3<3<3<3<3, ja luulee sit että oon unohtanu heiät ihan kokonaan, mutta. Lupaan. Että en unoha teitä. Vaikka tähän saumaan miulla ei aikaa oliskaan..., ni ollaan EDES yhteyksissä. Koska muistakaa; seki saattaa jäähä joskus. (Tiiän että todennäkösesti ne kenelle tän tarkotan, eivät tätä ehkä lue.... mut jos joku tietää, ni joskus se "pikkulintuna" oleminen on iha hyväki asia, että. vinkvink**)
PSPS!: Tänään seittemältä näkyy Norssin sivulla sit se että pääsinkö sinne ;) (okei ei miu tarvii miettii ku oon 99% varma et pääsin ;____; anteeks, kuplin silti sitä jännyyttä!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti