Nykymaailmassa pitää olla aika varovainen, jos haluu tuoda julki omat
mielipiteensä asioista. Jos sen haluu tehä oikei, asiat pitää julkasta
tyylillä, taidolla ja tunteella (tietysti pauligin. eiku.). Vaatii aikaa
että oppii sen taidon siihen.
Joskus sen voi oppii
puolivahingossa. Mieleen tuli viimevuoden äidinkielen tehtävä, kun piti
kirjottaa mielipidekirjotus. En ajatellu sitä mitenkää erityisemmin,
kirjotin vaan semmosesta aiheesta, mikä oli itelleni läheinen ja osuva,
josta tiesin jonkin verra ja olin jo aikaa sitte muodostanu oman
mielipiteeni. Se oli ihan puolivahinko-onnistuminen, mut jotenki se anto
potkuu siihen, että joitaki ihmisiä oikeesti vois kiinnostaa miun
mielipiteet ja kirjotukset. Kumminki se äikän tehtävä tuotti miulle 200
euroo..
Mut jos sen mielipiteenilmasun tekee joissain asioissa
liian kärkkäästi, saa aikaan joko hyvän väittelyn mielipide-erojen
välille, tai sit itelleen pahan mielen ja väärinkäsityksiä. Molempia oon
saanu aikaan. Mut kyllä esim väittelyssä, tai ylipäätään siinä
keskustelussa, sen toisenki osapuolen pitää osata ilmasta asiansa
tarpeeks hyvin, selvästi, ja sillätavalla että siitä voi muodostuu
kehittävä keskustelu. Onneks miulla on ystävissä yks semmonen kenen
kanssa saa melkeen järkevän keskustelun/ väittelyn melkee asiasta ku
asiasta. (: !
Toinen asia, minkä näyttämisessä ja minkä
kanssa elämisessä pitää olla aika varovainen ja taitava, on tunteet.
Jos näytät minkä tahansa tunteen liian selvästi ni sinnuu katotaa
kieroon. Jos oot vihanen ylipäätään mistään ni sit kaikki luulee että
oot vihanen niille, ja ne ottaa sen henkilökohtasesti. Ne ei ehkä älyy
kattoo sitä että et hymyile kenellekkään, karjut vähän kaikille ja ei
kiinnosta kenenkää jutut oikeestaan. Tai sit jos oot yltiömäisen ilonen,
ilman mitään järkevää, erityistä syytä, ja naurat kaikelle ja on
semmone "HAA! 8D" -fiilis, ni porukka kyselee heti et mitä on tapahtunu.
Yleensä jotai onki tapahtunu, että niitä ei voi syyttää siitä
kyselemisestä, mut jos mitään ei oo tapahtunu, ja sanot niille sen että
ei mitään, ni jotkut on nii jääriä ettei ne usko sitä, vaa sit ne on
sillee että en olis halunnukkaa tietää, kumminki jotai on käyny ja et
vaan kerro. Että, eipä tässä. Miulla on yks semmonenki ystävä että se
tekee ainaki tuota ensimmäistä jonki verran, ja se yrittää elää sen -ja
näitten ihmisten jotka ei aina ymmärrä- kanssa, rispektit!<3 (:
Mitähän
muita miun lähipiirissä on.... Taiteilijasielu, Omat arvonsa tunteva,
Eläinystävä, Mietiskelijä jolla ei ollu helpoin lapsuus, Ilopilleri,
Toisten ihmisten asioilla eläjä, Yksinkertanen, Piiloviisas, Kaiken
paskan niskaansa saaja, Marttyyri..... Sekalainen seurakunta. Mut kaikki
on omalla tavallaa hienoja ihmisiä<3!