~nothing else matters..

Mitä tää nyt on, kemiasta on tullu kivempaa ku matikasta? No okei, tää ei oo suinkaa pysyvää, vaan johtuu siitä ku kemiassa on nyt sellasia asioita mitä osaan, matikassa taas semmosia mitä en osaa.. Ja kemiantunneilla on hauskaa kiitos Katan :) ! Tuntuu että iso kivi on pudonnu miun harteilta ku oon saanu 2½ /3 kuviksen työtä valmiiks nytte parin päivän aikana, ei tarvii siitäkää enää stressata niin paljoo. Ainut keskeneränen on sarjakuva ja siihenki riittää jos saan vielä kaks ruutuu :).. Pitäs vaan sit kirjotella äikästä yks kappale ja espanjassa 50 sanan stoori miun päivästä, no se on äkkiä tehty :)

Se juju on siinä, että on lojaali kaikille. Pitää kaiken itellään. Tai jakaa sen sit niille ketkä ei liity asiaan millään muotoo. Äh äsken oli niin kiva olo mutta nyt alkaa taas tulla semmone ähmöh stressi yäk yäk mene pois. Okei sovitaan että unohan tän olon ja skippaan nää huolet myöhemmäks.

Voi kun olis niin ihanaa olla joskus oikeesti rehellinen ja tähänki haluisin kirjottaa nyt kaiken mikä mieltä painaa, mutta EI ! Mikskö? No sen takia, että tätä lukee niin monet, että jos kirjottasin nytte kaiken, ni sitte joku loukkaantus, joku toinen alkas syytellä itteensä, miulle tärkeitten ihmisten keskinäiset välit vois huonontuu (huonommiks kun ne jo on?),.. Ajattelen tässä nyt sen verran muita etten tee sitä. Vaikka äsken kävi houkutus aika suurena. Se olis niin helpottavaa. Kertoo kaikki mikä mieltä painaa. Mut ehkä (ootan sit vähän aikaa ja) avaudun jollekki muulle, olkoon se sit päiväkirja tai joku muu..

Oon ollu monen tukena sillon ku niillä on ollu vaikeeta.. Mut jos heittäytysin itsekkääks, tekisin oman pääni mukaan niinku huvittas, sanosin mitä oikeesti ajattelen.. Moniko olis miun tukena? Senki jälkeen ku saattasin ajatteluillani ja sanomisilla satuttaa tai loukata niitä tai huonontaa niitten välejä johonkuhun toiseen? Tää seuraava menee nyt kyllä vähän omahyväseks, pyydän sitä anteeks jo etukäteen. Mutta. Tarviisin itelleni sellasen ystävän mitä mie oon muille. Tai en oo sittenkää varma että ystävän.. Ehkä parempi sana olis miellyttäjä? Heittopussi? Myötäilijä? Se antaa itsevarmuutta niillekin ketkä ei aina oo ollu varmoja. Niille itseluottamusta kenellä sitä ei oo ollu. Antaa niille valtaa kenellä sitä ei oo ollu. Huoh, tuntuu että kaikki muut on tässä viimesten sanotaan parin-kolmen vuoden aikana 'edenny' jollain tapaa niitten elämässä. Omalla kohallani tuntuu siltä että oon jumittunu paikalleni. Okei en ihan sataprosenttisesti, mutta en silti oo edenny samallatavalla ku muut. Tunnen edelleen olevani se sama junnu joka yrittää pitää kaiken kasassa, ku mitä olin kaks vuotta sitte.

*  *  *

c'moooon.. onneks kohta on sunnuntai.

Hmph ku just olis idea asiasta ni sillo sitä ei oo hirveen mahollista toteuttaa vittu. ARGDFHJ .. joo kohta on huominen huhuhuuh. Pääsen taas tuntemaan olooni tyhjäks mut se ei haittaa :) :3 ..

psps! muutin blogin ulkoasuu älkää säikähtäkö